Hei! On minun vuoroni kirjoitella tänne tekstiä.
Kirjoitan harrastuksestani joka on jääkiekko jota olen harrastanut n. 9 vuotta.
Jääkiekko pelinä
Jääkiekko on joukkuepeli, jota pelataan jäällä jääkiekkokaukalossa. Kaukalossa pelaa normaalissa pelitilanteessa toisiaan vastaan kaksi kuusihenkistä joukkuetta luistimet jaloissa. Yhdestä joukkueesta on normaalissa pelitilanteessa kentällä yksi kentällinen eli yksi maalivahti, kaksi puolustajaa ja kolme hyökkääjää. Joukkueeseen kuuluu normaalisti kolmesta neljään kentällistä sekä kaksi maalivahtia. Hyökkäyskolmikkoa kutsutaan ketjuksi. Molemmilla joukkueilla on kaukalossa oma maali, jonka edustalla on maalialue. Maali on normaalisti metallikehikko, jossa on verkko kaikilla muilla sivuilla paitsi etusivulla, josta joukkueet yrittävät jääkiekkomailoja käyttäen siirtää pelivälineen, kumisen kiekon, maalivahdin ohi vastustajan maaliin ja estää vastustajaa siirtämästä kiekkoa omaan, puolustettavaan, maaliin. Kun peli loppuu, voittaja on enemmän maaleja tehnyt joukkue. Harrastajamäärältään jääkiekko on Suomen toiseksi suosituin joukkuelaji heti jalkapallon jälkeen.
Lajin historia
Jääkiekko syntyi Pohjois-Amerikassa eurooppalaissiirtolaisten tuomien shintyn, hurlingin ja jääpallon kaltaisten pelien muunnelmana. Ensimmäiset kirjalliset maininnat jäällä pelatuista joukkuepallopeleistä ovat vuoden 1800 tietämiltä. Brittiläiset sotilaat ryhtyivät ensimmäisenä pelaamaan virallisia otteluita Kingstonissa ja Halifaxissa 1800-luvun puolivälissä. Tuolloin pelaajamäärä oli yhdeksän.
Nykymuotoisen jääkiekon syntypaikkana pidetään Kanadan Montrealin
McGill-yliopistoa, jossa opiskelijat kehittivät 1870-luvulla lajille uudet säännöt. Kansainvälinen Jääkiekkoliitto julisti Montrealin jääkiekon syntypaikaksi vuonna 2007. Alkuaikoina kentällä on ollut viisitoista ja yhdeksän kenttäpelaajaa per joukkue. Sitten määrä pudotettiin seitsemään ennen nykyisen kuuden pelaajan kokoisen miehityksen käyttöönottoa. Alkuaikojen jääkiekossa sai syöttää vain eteenpäin. Eroa nykyiseen jääkiekkoon on myös se, että vaihtopelaajia ei käytetty, eli kaikki samat miehet pelasivat pelin alusta loppuun saakka.
Säännöt
Säännöt vaihtelevat hieman sarjoittain ja maittain. Suomessa, kuten lähes kaikissa muissakin maissa, käytetään Kansainvälisen jääkiekkoliiton (IIHF) sääntökirjaa. NHL:ssä käytetään eri sääntöjä.
IIHF:n sääntöjen mukaan jääkiekkokaukalon suurin sallittu pituus on 61 m ja maksimileveys 30 m, minimipituus on 56 m ja minimileveys 26 m. Maaliviivojen etäisyys lähimmästä siniviivasta on 17 m ja siniviivojen etäisyys toisistaan on myös 17 m. NHL:n sääntöjen mukaan kaukalon suurin sallittu pituus on 61 m leveys 26 m. Maaliviivojen etäisyys lähimmästä siniviivasta on 19,3 m ja siniviivojen etäisyys toisistaan on 15 m. Pohjois-Amerikan sarjoissa kaukalot ovat pääsääntöisesti pienempiä kuin Euroopan sarjoissa. Kaukalon kulmat ovat aina pyöristetyt.
Joukkueilla saa olla kentällä yhtä aikaa kuusi pelaajaa, joista yleensä yksi on maalivahti (poikkeustapauksia lukuun ottamatta). Pelaajia saa vaihtaa ottelun kuluessa kuinka usein tahansa. Yhteen otteluun saa yhdestä joukkueesta osallistua yleensä enintään 18–20 kenttäpelaajaa ja kaksi maalivahtia. Eri sarjojen säännöissä on eroavaisuuksia joukkueen minimi- ja maksimipelaajamäärissä, mutta kentällä on jokaisessa sarjassa normaalitilanteessa yhteensä 12 pelaajaa.
Pelin tarkoitus on saada kuminen musta pyöreä laatta, kiekko (paksuus 2,54 cm, halkaisija 7,62 cm ja massa 156–170 g), vastustajan maaliin useammin kuin vastustaja. Maaleina ovat kaksi kehikkoa kaukalon eri päissä, molemmille joukkueille omansa.
Peliaika voi olla periaatteessa mikä tahansa. Peliaika ja erien määrä määritellään sarjojen tai organisaatioiden säännöissä. Peliaika on yleisimmin 60 minuuttia, joka on jaettu kolmeen 20 minuutin erään. Peliaika on yleensä tehokasta, mikä tarkoittaa, että tuomarin keskeyttäessä pelin pelikello pysäytetään. Joissakin sarjoissa ja turnauksissa saatetaan pelata myös suoraa aikaa, jolloin pelikelloa ei pysäytetä pelikatkon ajaksi. Erien välillä oleva erätauko on maasta ja sarjasta riippuen yleensä 15–18 minuuttia, mutta juniori- ja harrastesarjoissa erätauko voi olla vain muutaman minuutin mittainen. Mikäli peli on varsinaisen peliajan jälkeen tasan, saatetaan peliä jatkaa jatkoajalla (yleensä 5 minuutin lisäaika) ja/tai voittomaalikilpailulla. Peliä voidaan myös pelata käytännössä loputtomasti jatkoerillä, kunnes ratkaisu syntyy. Nämä säännöt kuitenkin vaihtelevat eri sarjoissa ja turnauksissa.
Olennaisia pelitilannesääntöjä
Paitsio: Hyökkäävän joukkueen pelaaja on paitsiossa, jos hän luistellessaan keskialueelta vastustajan puolustusalueelle ylittää vastustajan kenttäpuolen siniviivan ennen kiekkoa. Mikäli hyökkäävä joukkue toimittaa kiekon vastustajan puolustusalueelle, kun yksikin sen pelaaja on paitsiossa, ja joukkue saa kiekon haltuunsa, katkaisee tuomari pelin, jota jatketaan keskialueen aloituksella. Mikäli paitsio aiheutettiin syöttämällä kiekko yli siniviivan, aloitetaan peli syötön lähtökohdasta tai sitä lähimpänä olevasta aloituspisteestä. Mikäli hyökkäävä pelaaja on paitsiossa, kun kiekko ammutaan tarkoituksella kohti maalia, tai tuomari tulkitsee pelaajan muutoin aiheuttaneen tahallaan paitsion, on kyseessä tahallinen paitsio, jonka seurauksena peliä jatketaan hyökänneen joukkueen puolustusalueen aloituksella. Paitsiotilanne purkautuu ilman pelikatkoa, mikäli kaikki hyökkäävän joukkueen pelaajat poistuvat kiekkoon koskematta ja vastustajaa häiritsemättä vastustajan puolustusalueelta.
Pitkä kiekko: Puolustavan joukkueen pelaajan lyödessä kiekon omalta kenttäpuoliskoltaan toisen joukkueen päätyalueelle siten, että kiekko ei kosketa matkallaan muihin pelaajiin tai heidän mailoihinsa, syntyy pitkä kiekko. Tällöin tuomari katkaisee pelin ja jatkaa sitä pitkän kiekon aiheuttaneen joukkueen puolustusalueen aloituksella. joukkue joka on lyönyt pitkän kiekon ei saa vaihtaa pelaajia ennen aloitusta. Pitkä kiekko voidaan jättää tuomitsematta, jos tuomari katsoo kiekkoa tavoittelevan pelaajan hidastelevan tai väistelevän kiekkoa. Mikäli joukkue pelaa alivoimalla, ei sille tuomita pitkää kiekkoa.
Aikalisä: Joukkueella on mahdollisuus ottaa yhden kerran ottelun aikana puolen minuutin mittainen "aikalisä", jonka aikana valmentajat ehtivät antaa pelaajille ohjeita pelitaktiikkaa koskien. Kaikissa jääkiekkosarjoissa ei ole käytössä aikalisää.
Maali syntyy, kun hyökkäävä joukkue saa kiekon kulkemaan sääntöjen mukaisesti maalipuiden (valmistettu oikeasti metallista) välistä. Jotta maali voidaan hyväksyä, on tilanteen täytettävä muun muassa seuraavat ehdot: Tilanne, josta maali syntyi, ei saanut olla paitsio tai pitkä, kiekon pelasi maaliin a) hyökkäävä joukkue mailalla siten, ettei tilanteessa ohjattu kiekkoa kädellä, muulla vartalonosalla tai luistimella tarkoituksellisesti maaliin. Luistimesta kimpoamisessa ratkaiseva tekijä on potkuliike. Kaikkia muihin kohteisiin osumisia on edellettävä mailalla pelaaminen. Kiekkoa ei saa pelata maalin välittömässä läheisyydessä maalin yläriman tason yläpuolella olevalla mailalla. Lisäksi maalin, johon maali tehdään, on oltava täydellisesti paikallaan. Hyökkäävän joukkueen pelaajat eivät saa olla maalialueella ennen kiekkoa. b) Puolustava joukkue miten tahansa. Lisäksi maali voi syntyä ilman kiekon kulkemista maaliin. Tämä tapahtuu tilanteessa, jossa puolustava joukkue on poistanut maalivahtinsa ja aiheuttaa jollain rikkeellä hyökkäävälle joukkueelle rangaistuslaukauksen. Koska rangaistuslaukauksen tarkoitus on palauttaa kohtuullinen maalintekotilanne ja vastustajalla ei ollut maalivahtia, tuomitaan suoraan maali.
Maali hylätään, jos yksi tai useampi seuraavista ehdoista täyttyy (lista ei täydellinen):
- Kiekko ei ylittänyt maaliviivaa kokonaan/kokonaisena
- Maali oli pois paikaltaan, ennen kuin kiekko ylitti maaliviivan
- Hyökkäävän joukkueen pelaaja tekee rangaistavan rikkeen ennen kiekon maaliin menoa ja peliä ei ehditty katkaista
- Hyökkäävän joukkueen pelaaja oli maalialueella ennen kiekkoa tai esti maalivahtia
- Kiekko kimposi tuomarista suoraan maaliin
- Maali tehtiin kädellä tai muulla vartalon osalla tarkoituksellisesti ohjaamalla
- Maali tehtiin potkulaukauksella (tarkoittaa mailan potkaisemista ja siten kiekon saattamista liikkeeseen)
- Maali tehtiin korkealla mailalla
- Maali tehtiin maaliverkon (esim. sivuverkon) läpi
- Aiemmassa tilanteessa toisessa päässä syntyi hyväksyttävä maali jota erotuomari ei huomannut ja linjatuomari kertoi tämän myöhemmin
- Peli oli katkaistu muusta syystä ennen maalia, tai erä loppunut
- Jos kiekko on maalivahdin alla, eikä sitä näy, jos maalivahti ei ole kokonaan maalissa
- Jos vastustaja on ennen kiekkoa maalissa.
Varusteet
Peliasu koostuu numeroidusta pelipaidasta, jossa on yleensä pelaajan nimi selässä sekä pelihousuista ja pelisukista, jotka kaikki on erikseen suunniteltu jääkiekkoon.
Kenttäpelaajan varusteisiin kuuluvat:
- Luistimet
- Polvisuojat
- Alasuoja
- Säärisuojat
- Housut, joissa on yleensä muovilevystä tehtyjä suojia topatun kankaan sisällä
- Rintasuoja, johon kuuluu hartiasuojat
- Kyynärsuojat
- Hansikkaat
- Kaulasuoja on pakollinen varuste Suomen Jääkiekkoliiton sarjoissa. Kaulasuojan on oltava vähintään 6,5 cm (alle 160 cm:n pituisilla pelaajilla vähintään 5,0 cm ) korkea CE-hyväksytty varuste.
- Kypärä
- Juniorisarjoissa (G-B) sekä naisten kaikissa sarjoissa on käytettävä kokokasvosuojusta, kaikissa miesten ja A-juniorien sarjoissa on käytettävä vähintään visiiriä (SJL). Kaikki NHL-pelaajat käyttävät visiiriä. A-juniorien on käytettävä lisäksi tilausvalmisteista hammassuojaa, jos he käyttävät visiiriä. Kokokasvosuojuksen käyttäjän ei ole pakko käyttää hammassuojaa.
- Erillistä leukasuojaa näkee jääkiekossa enää harvoin.
- Valtaosa pelaajista käyttää myös hammassuojia.
- Maila
Rangaistuksia
Rangaistukset ovat seuraus kaukalossa tapahtuvasta sääntörikkeestä. Rangaistukset ovat yleensä henkilökohtaisia eli rikkeen tehnyt pelaaja poistetaan määräajaksi kaukalosta. Joukkueelle voidaan määrätä myös joukkuerangaistus, jolloin joukkue voi päättää, kuka pelaajista kärsii rangaistuksen. Joukkuerangaistus voidaan määrätä esimerkiksi siitä, että joukkueella on samanaikaisesti liian monta pelaajaa kaukalossa. Rangaistuksen kärsivä henkilö joutuu olemaan rangaistuksen ajan poissa kaukalosta, kentän laidan ulkopuolella olevassa rangaistusaitiossa ja joukkue saa tällöin pelata maalivahdin lisäksi vain neljällä tai kolmella kenttäpelaajalla, riippuen rangaistusten määrästä.
Vaikka rangaistukset määrätäänkin yleensä tietylle pelaajalle, ne koskevat samalla koko joukkuetta siten, että rangaistuksen aikana joukkueen tulee pelata vajaamiehisenä (
alivoimalla). Rangaistusaika kuluu samaa tahtia peliajan kanssa; rangaistusaika ei siis kulu pelikatkon aikana, mikäli peliaika pysäytetään pelikatkon ajaksi. Joukkue, jolla on vastustajaa enemmän pelaajia kentällä, pelaa
ylivoimalla. Mikäli ylivoimalla pelaava joukkue tekee maalin ylivoiman aikana vastustajan kärsiessä niin sanottua pientä eli kahden minuutin pituista rangaistusta, päättyy rangaistun pelaajan rangaistus riippumatta siitä, paljonko sitä olisi ollut jäljellä. Tällöin pelaaja pääsee pois rangaistusaitiosta, ja alivoimalla pelannut joukkue saa ottaa yhden kenttäpelaajan lisää kentälle. Tämä sääntö on voimassa vain, mikäli kyseinen rangaistus on ollut alivoiman aiheuttaja.
Yleisin rangaistus on kahden minuutin mittainen ( 2 min
pieni rangaistus).
Rangaistus voi olla myös neljän (merkitään 2+2 min),
viiden tai kymmenen minuutin mittainen. Pelaaja voi saada myös pelirangaistuksen (merkitään yleensä 20 min rangaistuksena) tai ottelurangaistuksen. Molemmissa tapauksissa rangaistuksen saanut pelaaja joutuu poistumaan kaukalosta pukusuojaan
Kymmenen minuutin mittainen rangaistus on aina henkilökohtainen, joten se ei aiheuta alivoimaa, ellei tuomari ole samassa yhteydessä määrännyt pelaajalle muita rangaistuksia. Mahdolliset muut rangaistukset kärsii joku muu rangaistun joukkueen pelaajista, joukkueen oman valinnan mukaan. Suomessa käytössä olevissa kansainvälisen jääkiekkoliiton säännöissä 5 min rangaistus tarkoittaa aina lisäksi "automaattista pelirangaistusta käytöksestä", jonka seurauksena pelaaja poistetaan pelistä loppuajaksi (merkitään 5+20 min tai 5+PRK). Hänen 5 min rangaistuksensa kärsii "sijaiskärsijä," joka pääsee rangaistusaitiosta 5 min kuluttua.
Jääkiekon levinneisyys ja suosio
Harrastajamäärältään jääkiekko on maailman mittakaavassa varsin pieni laji. Jääkiekko on National Geographic Societyn mukaan suosituin urheilulaji kahdessa maassa, Kanadassa ja Suomessa. Pääsarjatason yleisömäärillä mitattuna jääkiekko on selvästi suosituin laji Kanadan lisäksi Suomessa ja jalkapallon jälkeen suosituin laji Slovakiassa ja Tšekissä. Lisäksi sillä on vahva asema yleisöurheiluna myös Ruotsissa, Venäjällä, Latviassa, Sveitsissä ja Saksassa. Harrastajamäärien perusteella jääkiekko toisaalta ei ole suosituin laji missään päin maailmaa. Yhdysvalloissa lajilla on vahva asema tietyillä alueilla, mutta se ei ole noussut suosiossa kolmen suuren ammattilaisurheilulajin tasolle (baseball, amerikkalainen jalkapallo ja koripallo). Kuitenkin Yhdysvalloissa jääkiekon yleisömäärät ovat maailman suurimmat, sillä NHL:n 30 seurasta 23 toimii Yhdysvalloissa. Jo edesmenneet Neuvostoliitto ja Tšekkoslovakia ovat Kanadan ja Ruotsin ohella voittaneet suurimman osan kansainvälisten arvokilpailujen mitaleista.
Jääkiekkoa pelataan kilpailumuotoisena muun muassa Australiassa, Etelä-Afrikassa, Kiinassa ja Meksikossa, mutta laji on niissä yleensä pienen harrastajajoukon varassa.
| Maa | Kansallinen pääsarja | Toissijainen sarja |
|---|
 Alankomaat | Eredivisie | Tweede Divisie |
 Espanja | Super Liga | |
 Yhdistynyt kuningaskunta | Elite Ice Hockey League | English Premier Ice Hockey League |
 Irlanti | Irish Ice Hockey League | |
 Italia | Serie A | Serie B |
 Kanada ja  Yhdysvallat | NHL | AHL |
 Norja | GET-Liiga | I-divisioona |
 Ranska | Ligue Magnus | Division 1 |
 Ruotsi | SHL | Allsvenskan |
 Saksa | DEL | 2. Bundesliga |
 Slovakia | Slovakian Extraliga | |
 Suomi | SM-liiga | Mestis |
 Sveitsi | Nationalliga A | Nationalliga B |
 Tšekki | Tšekin Extraliga | 1. Národní Hokejová Liga |
 Tanska | Oddset Ligaen | |
 Unkari | Borsodi Jégkorong Liga | |
 Venäjä | KHL | VHL |
 Viro | Meistriliiga | |
Kilpailusarjat Suomessa
- Liiga
- Mestis
- Suomi-sarja
- II divisioona
- Naisten SM-sarja
- Naisten divisioona
- Naisten Suomi-sarja
- A-tytöt SM
- C-tytöt SM
- A-juniorit SM-liiga, A-nuorten Mestis, II−III div
- B-juniorit SM, I−III div
- B2-juniorit SM, I div
- C-juniorit SM, I−III div
- Miko
